Tilataiteilija Kristiina ”Tikke” Tuura kommentoi 30.5.2013 noin 10 000 jäsenen Roskalava HKI -ryhmässä, että ryhmälle pitäisi ehdottaa Tiedonjulkistamisen palkintoa, koska se edustaa niin mahtavaa kansalaistoimintaa. 114 henkilöä tykkäsi kommentista ja oli täysin samaa mieltä.
”Ihmettelen joka päivä, miten aktiivisesti ihmiset ilmoittaa lavoista ja miten ahkerasti niitä käydään tyhjentämässä!”
”Olen 100% samaa mieltä. En enää edes asu Helsingissä, mutta seuraan tätä sellaisena feelgood-realityshowna!”
”Itsekin liityin tänään ja hämmästyin uutterasta ilmoittelusta! Sosiaalisen median hyödyntämistä yhteisen edun nimissä parhaimmillaan!”
Tikke näki jo sielunsa silmin kevään 2014 roskalavailmiön: kun niin paljon laadukasta ja käyttökelpoista tavaraa löytyy roskalavoilta, olisi mainiota tehdä joku häppeninki asian ympärille.
”Esim kaikki tuolit, pöydät ja pyykinkuivaustelineet kadulle hauskaan asetelmaan ja sitten kuumailmapallosta valokuvia niistä kakista ja livenä nettiin tms. Jotain. Mietitään.”
Tikke koki Roskalava HKI -ryhmän uudenlaisen Suomen alkuna. Suomen, jossa toimitaan yhdessä, autetaan toisia ja kulutetaan järkevästi.
”Hei tää on vallankumousta!”
Jotkut toivat esiin huolensa siitä, että roskalava-aktivismi saattaa kannustaa tavaroiden hamstraamiseen ja sitten surutta pois heittämiseen, ”kun kyllähän sen joku sieltä lavalta sit noukkii".
Kirpputorikulttuurissa niin on käynyt: voi ostaa uutta kaupasta kevyin mielin, kun tavarat voi aina myydä kirppiksellä pois, jos niitä ei tarvitsekaan. Joku kommentoi osuvasti, että kirpputoreista on tullut H&M-jälleenmyyntitilaisuuksia.
Tikke visioi, että olisi mahtavaa saada maapala, jolle rakennettaisiin kesäpaviljonki vain ja ainoastaan roskalavoilta löytyvästä materiaalista. Paviljonki myös sisustettaisiin tuoleilla, sohvilla, matoilla ja lampuilla, joita roskalavoilta löytyy.
Tikke mietiskeli, sopisikohan idea vuoden 2014 Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon ja kuka tekisi projektista dokumentin.
”Projekti alkaa ensi toukokuussa kun roskalavat ilmestyy pihoille ja kaduille ja paviljonki on valmis heinäkuun puolivälissä, viimeistään. Mikä olis hyvä paikka? Kuka lähtee mukaan?”
149 ihmistä tykkäsi ja alkoi saman tien ideoida.
”Olis ehkä hyvä luoda oma ryhmä tätä varten? Ja kutsua sinne Roskalavan porukkaa. Vois laittaa valokuvanäyttelynkin kaikenlaisista aarteista.”
”Myös esim. Flow-festivaalin kanssa voisi ehdottaa yhteistyötä.”
”Jokin samanlainen idea pyörinyt mielessä, ja aika helppohan tuollainen olisi järjestää… pari-kolme pakettiautoa ja porukka ilmoittelemassa osoitteita johon sännätä tavaraa pelastamaan.”
”Voisko tää sopia Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliselle parkkipaikalle?”
”Mahtiajatus! Ja Flow vois olla hyvä tai Kuudes Aisti Festivaali vai onko se liian pieni?”
”Olis kiva että se olis pidempiaikanenkin rakennelma (kuukaus pari), sikäli Kuvataideakatemian piha voi olla vähän pieni.”
”Tossahan on merta vaikka kuinka, eli sellainen kelluva versio olisi kova. Vähän niin kuin se Tyynenmeren roskalautta (tai oikeastaan saari).”
”Joo joku julkinen paikka jotta keskustelua voidaan käydä mahdollisimman suuren yleisön kesken. Mun mielestä Flowssa olisi liian suppean porukan juttu.”
Tässä vaiheessa Tikke oli jo aivan vakuuttunut, että kyllä paviljonki tästä lähtee syntymään kunhan muhitetaan pari päivää, jotta saadaan kevään juhlat juhlittua.
”Tästä tulee mahtavaa! Mulla on esikuvana eräs paviljonki 25 vuotta sitten Uzbekistanissa vai oliko Tadzikistanissa. Me elokuvafestivaalin väki päästiin paviljonkiin päivälevolle lounaan jälkeen. Verhot heiluivat tuulessa, linnut lauloivat.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti